Vahvistamme uutta tuottavuusratkaisujen liiketoimintayksikköämme kahdella uudella osaajalla!

Tutustu integraatioarkkitehdin ja Power BI -asiantuntijan pesteihin rekrysivuillamme!

 

Tykkää ja jaa:

Johanna Rytkönen


Pirkanmaalainen pääomasijoitusyhtiö Pikespo Invest Oy Ltd on liittynyt vähemmistöosakkaana Triuvaren omistajiin. Triuvaren suurimmat osakkeenomistajat ovat jatkossakin edelleen Toni ja Timi Rantanen.

Mihin sijoitusta tarvitaan?

Pikespon sijoituksella haetaan vauhtia erityisesti uuteen tuottavuusratkaisujen liiketoimintaan. Triuvare tähtää Suomen johtavaksi tuottavuusratkaisujen tarjoajaksi PK-sektorilla, josta on tähän asti puuttunut soveltuviin ratkaisuihin erikoistunut toimija. Triuvare tarjoaa alkuun Business Intelligence -ratkaisuja Microsoftin Power BI -työkalulla sekä järjestelmäintegraatioita. Lisäksi investoinnilla vahvistetaan Huoleton-infratuoteperheeseen liittyvää sisäistä kehitystyötä.

Pikespo ei ole Triuvarelle uusi tuttavuus – yrityksen sijoitusjohtaja Petri Antila on toiminut Triuvaren hallituksessa jo vuodesta 2014. Pikespon syvällisempi osallistuminen tuo Triuvarelle myös arvokkaita verkostoja ja lisää osaamista esimerkiksi kansainvälistymiseen.

Mitä tämä tarkoittaa Triuvaren asiakkaille?

Pääosin jatkamme hommia ihan samalla lailla kuin tähänkin asti. Nykyisten palveluiden rinnalle saamme kuitenkin tuotua lisää palveluita, joiden avulla voimme ICT-infran lisäksi auttaa asiakkaitamme johtamaan liiketoimintaansa paremmin.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Toni Rantanen
toni.rantanen@triuvare.fi
puh. 040 515 6731

Virallisen mediatiedotteen löydät täältä.

 

Tykkää ja jaa:

Johanna Rytkönen


”Tiedolla johtamisen ratkaisun tulee istua organisaation DNA:n, muuten siitä tulee irrallista ja paperin makuista. Tästä on maailmassa jo ihan liikaa esimerkkejä. Ei raportointia raportoinnin vuoksi, vaan aidosti vastauksia liiketoiminnan kannalta keskeisiin miksi-kysymyksiin.” – Harri Laihonen, tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto (Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto)

Omassa arjessa olen viime aikoina miettinyt tietojohtamisen kysymyksiä ensisijaisesti isojen julkisten organisaatioiden, kuten kuntien ja maakuntien näkökulmasta. Tämä on rajoittunut näkökulma, mutta ajankohtainen ja tärkeä jokaisen meidän kannalta.

Pysähdytäänpä nyt hetkeksi pienempien organisaatioiden kysymysten äärelle. Tämäkin on tärkeää, itse asiassa todella tärkeää, kun katsoo tilastoja. Alla pieni fakta-pläjäys Suomen yrittäjien sivuilta.

Suomessa on 283 563 yritystä (Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2016) pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous. Ne työllistävät 1,4 miljoonaa ihmistä ja tuottavat veroja, joilla maksetaan palveluita kaikille. Yrityksistä 93,3 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä.

Yritysten 385 miljardin euron liikevaihdosta yli puolet (59 %) syntyy pk-yrityksissä ja pk-sektorin osuus BKT:sta on runsaat 40 prosenttia.

Pysäyttäviä lukuja pienten yritysten määrästä ja tärkeydestä Suomen kansantaloudelle.

Tuppaa välillä nämä realiteetit tutkijalta (ja ehkä monelta muultakin) unohtumaan, kun yrittää seurata tietojohtamisen niin akateemista kuin muutakin kotimaista keskustelua. Helposti keskustelu eksyy suuryritysten ja julkisen sektorin kysymyksiin.

Onko se tietojohtaminen sitten kovin erilaista yksityisellä tai julkisella sektorilla?

Lähtökohtaisesti ei minusta. Peruskysymykset ovat samat. Molemmilla sektoreilla yritetään ymmärtää tiedon moniulotteista roolia yksilöiden valintojen, organisaatioiden menestyksen ja yhteiskunnan kukoistuksen takana. Organisaation koolla sen sijaan on varmasti merkitystä. Sovellutukset, käytettävissä olevat resurssit ja toimijoiden tavoitteet vaihtelevat suuresti.

Aihepiirin tutkijana on ollut ilahduttavaa havaita viimeaikainen runsas kiinnostus tiedolla johtamista kohtaan. Eikä tämä kiinnostus rajoitu pelkästään julkiselle sektorille tai suuryrityksiin. Useat toimijat ovat viimeisen vuoden aikana julkaisseet omia tiedolla johtamisen oppaitaan sekä tuoneet markkinoille uusia teknologisia ratkaisuja ja palveluita, joilla pyritään auttamaan pieniä tai keskisuuria yrityksiä tiedolla johtamisen saralla. Kerrassaan mainiota.

Omat neuvoni tiedolla johtamista aloitteleville pienille ja keskisuurille yrityksille ovat varsin yksinkertaiset. Ensinnäkin, keskity olennaiseen. Silloin kun resurssit ovat rajalliset ja pääosa henkilöstöstä on kiinni operatiivisessa toiminnassa ei ole varaa eksyä kehitysprojektien viidakkoon. Tämä voidaan nähdä sekä haasteena että vahvuutena. Positiivista on se, että investointeja pohditaan tarkkaan ja tehdään perusteltuja valintoja. Tämähän on juuri sitä tiedolla johtamista parhaimmillaan.

Tietojohtamisen hyödyt voivat olla moninaiset. Näiden joukossa mainitaan usein esimerkiksi seuraavia unelmia: nopeampi informaation löytäminen, tuottavuuden suotuisa kehitys ja päällekkäisen työn vähentyminen. Kaikki nämä ovat varmasti jokaisen yrityksen toivelistalla. Tiedolla johtamiselta toivotaan usein myös nopeampaa ja laadukkaampaa päätöksentekoa. Lisäksi innovaatiot, tehokkuus, hukan poistaminen ja asiakastyytyväisyys saavat tyypillisesti useampia mainintoja.

Joku varmaan huusi jo bingo. Miltäpä tempulta näitä ei odotettaisi?

Tutkijana en uskalla kaikkia edellä listattuja hyötyjä ainakaan joka tapauksessa luvata. Minulle tietojohtamisen hyödyt liittyvät ensisijaisesti oman organisaation toiminnan ja sen toimintaympäristön parempaan ymmärtämiseen. Tämä mahdollistaa oppimisen ja aikaisempaa parempien toimintamallien kehittämisen.

Uskon toki vahvasti, että oppiminen ja uudet toimintamallit viime kädessä johtavat tuloksellisuuden suotuisaan kehitykseen. On kuitenkin organisaatiosta itsestään kiinni, syntyykö niitä hyötyjä vai ei. Tämän vuoksi on tärkeätä keskittyä olennaiseen, eli sellaisten prosessien kehittämiseen, joilla on keskeinen rooli omassa liiketoiminnassasi.

Toinen vinkkini on olla realistinen. Tom Davenport puhui syyskuun alussa Tampereella matalla riippuvista hedelmistä. Hieman samaan asiaan liittyen olen itse käyttänyt esimerkkinä ilkeää äitipuolta ja kehottanut varovaisuuteen verrokkeja valitessa. Ei liian helppoa, mutta ei liian vaikeaakaan. Vaikka naapurilla olisikin hienot systeemit, eivät ne välttämättä sovi juuri teidän organisaatioonne.

Edellisen jatkona, elämä on opettanut, että yksinkertainen on kaunista. Hienoimmatkaan järjestelmät eivät tee onnelliseksi, jos niitä ei osata käyttää tai jos ne eivät taivu mallintamaan teidän liiketoimintaanne.

Haluan myös muistuttaa, että tiedolla johtaminen on pitkälti kulttuurikysymys. Tiedolla johtamisen ratkaisun tulee istua organisaation DNA:n, muuten siitä tulee irrallista ja paperin makuista. Tästä on maailmassa jo ihan liikaa esimerkkejä. Ei raportointia raportoinnin vuoksi, vaan aidosti vastauksia liiketoiminnan kannalta keskeisiin miksi-kysymyksiin.

Loppuun vielä tavoistani poiketen ihan konkreettinen suositus, tai kaksikin. Toinen ”ostajalle” ja toinen ”myyjälle”. Oli kyseessä sitten sisäinen tai ulkoinen asiakassuhde.

Ostaja: selitä myyjälle liiketoimintaongelmasi ja edellytä tältä keskittymistä, kun kerrot tiedolla johtamisen tarpeistasi. Jos et mielestäsi saa huomiota, soita seuraavalle palveluntarjoajalle.

Myyjä: älä tyrkytä, vaan kuuntele ja yritä ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja sen tietotarpeita. Jos pystyt tarjoamaan ratkaisun näihin, on hyvät saumat kauppaan.

Yksinkertaista. Näiden ohjeiden noudattaminen luo hyvän pohjan pitkäkestoiselle asiakassuhteelle. Molemmilla osapuolilla pitää olla kirkkaana mielessä, että tiedolla johtamisen ensisijainen tavoite on palvella organisaation perustehtävää. Ratkaisusta on lisäarvoa vain, jos se integroituu saumattomasti osaksi johtamisjärjestelmää ja tukee organisaation liiketoimintaa. Näiden ohjaamana löytyy varmasti oikeat ratkaisut.

Kirjoittaja toimii tutkimusjohtajana Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Harrin omaan blogiin pääset tästä.

Tykkää ja jaa:

Johanna Rytkönen

Kirjoittaja
Harri Laihonen
Tutkimusjohtaja, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu

ICT-arkkitehti ja tuotantopäällikkö Antti Patronen
Tuotantopäällikkö Antti Patronen

Tuotantopäällikkö Antti Patrosen nelivuotinen taival Triuvarella on vienyt asiantuntijasta johtoryhmään.  

Ammattilukiosta tietokoneasentajaksi valmistunut Patronen sai opiskelupaikan tietotekniikan insinööriohjelmasta, mutta päätyi sotilaspoliisivarusmiespalveluksen kautta ensin vartijan työtehtäviin kiinnostuttuaan turvallisuusalasta. Nopeasti Patronen ymmärsi, että halusi pitää myös IT-asiat mukana tulevaisuuden suunnitelmissa ja vaihtoi työtä ison operaattorin kuluttajatukeen. 

– Sain kuluttajatuessa arvokasta työkokemusta asiakaspalvelusta. Sieltä siirryin voimakkaasti kasvavan kodinkoneketjun sisäiseen IT-tukeen, jossa oli tarjolla vakituinen työ. Se oli urani paras ratkaisu. Työnkuva laajentui yrityksen koon moninkertaistuessa ja pääsinkin ottamaan osaa esimerkiksi virtualisointeihin ja pilvipalveluun siirtymiseen. Opiskelujen aloitusta lykkäsin. IT-ala on siitä harvinainen, että oppimaan pystyy kisälliperiaatteella. Ainoastaan julkisella puolella vaaditaan korkeakoulututkintoa.  

Myös Patrosen koulupaikka jäi, kun työt veivät mukanaan. Kodinkoneketjun palveluksessa Patronen oli seitsemän vuotta. Loppuvaiheessa oma kasvanut asiantuntijuus sai Patrosen pohtimaan mitä eri tapoja IT-ratkaisujen toteuttamiselle on. Syntyi halu päästä palveluntarjoajapuolelle näkemään, mitä vaihtoehtoja asioiden toteuttamiselle on. Ensimmäinen paikka arvostetussa IT-talossa ei kuitenkaan vastannut odotuksia. Työtehtävät poikkesivat merkittävästi odotuksista. Tie veikin avoinna olleen työpaikan kautta Triuvarelle asiantuntijaksi. 

– Palveluntarjoajapuolelle siirtyminen yllätti. Tajusin, kuinka tekijäriippuvaista toiminta usein on. Toimintatapoja ei useinkaan ole paperilla eikä niitä ole standardisoitu. Triuvarella pyrimme mahdollisimman paljon dokumentoimaan toimintatapoja ja luomaan ohjeita, jotta kaikki tekisivät asiat samalla tavalla. Perusteellisten asiakaskohtaisten ohjeiden laatiminen ja sisäinen viestintä voivat tuntua raskailta, mutta hyvä asiakaskokemus syntyy siitä, että myös IT-tuessa kaikilla on näkymä siihen, mitä asiakkaalle on tehty eikä osaaminen henkilöidy. Tässä toimintamallissa on etuna se, etteivät asiakkaat lähde mukana, mikäli heidän vastaava asiantuntijansa vaihtaa työpaikkaa.  

Patronen oli Triuvaren yhdeksäs työntekijä. Erillisiä rooleja ei teknisellä henkilökunnalla alkuun ollut, vaan kaikki tekivät asiakastyötä laajalla skaalalla. Pian Patronen sai ensimmäisen oman projektin hoitaakseen.  

– Tehtävänä oli pieni palvelininfran kehitysprojekti sekä verkkopuolen uusimista. Mukana oli muutama tekninen osaaja ja allekirjoittanut yritti pitää langat käsissä. Huolellisten valmisteluiden ja parin unettoman yön jälkeen koitti käyttöönottopäivä. Olimme asiakkaalla toisella paikkakunnalla ja päivä venähti myöhään iltaan, mutta kaikki meni kuin menikin lopulta hyvin. Selvisimme hengissä ja asiakkaan IT:kin toimi. Kotimatkalla oli pakko tarjota projektiryhmälle oluet melkoisesta rypistyksestä! 

Ensimmäisestä kehitysprojektista poiki uusia ja rooli kehittyi projektien vetovastuun lisäksi useiden asiakkaiden IT-ympäristöstä huolehtivaksi tekniseksi vastaavaksi. Tittelikin vaihtui matkan varrella ICT-arkkitehdiksi ja mukaan toimenkuvaan tulivat myös ICT-analyysit, joissa käydään asiakkaan ympäristö läpi niin tietoturvan, käytettävyyden kuin tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Tuotantopäälliköksi Patronen nimitettiin loppuvuodesta 2017. Uusi rooli on lisännyt ICT-arkkitehdin toimenkuvaan vastuuta henkilöstön johtamisessa ja johtoryhmätyöskentelyssä sekä uusia tehtäviä tiimirakenteen uudistamisesta rekrytointeihin ja perehdytyksen kehittämiseen. Tuotantopäällikön roolin vastaanottaminen ei ollut itsestäänselvyys.  

Minulle tittelillä ei ole väliä, ainoastaan tehtävän mielekkäällä sisällöllä. En ikinä tavoitellut tuotantopäällikön tehtävää, koska mikäli homma ei toimi niin kyseessä on todella epäkiitollinen pesti. Mutta olin luottavainen onnistumisen mahdollisuuksien suhteen, koska tiedän, mitä arki Triuvarella on. Tällaisessa työtehtävässä on tärkeintä, että on oikeaa kokemusta IT:n tekemisestä. Pelkissä ylätason johtotehtävissä voi pärjätä ilman alan täsmäosaamista, mutta kaikki muut tehtävät vaativat kokemusta.

Tulevaisuudessa Patronen uskoo tuotantopäällikön tehtävän kehittyvän edelleen. Organisaation omissa toimintatavoissa on vielä parantamisen mahdollisuuksia ja uusi Power BI -ratkaisu lisää mahdollisuuksia tiedon pohjalta johtamiseen. Patronen on myös huomannut, että itseohjautuvassakin organisaatiossa ihmiset kaipaavat ohjaamista. Kasvanut vastuu on saanut Patrosen kehittämään myös omaa toimintaansa. 

– Roolin myötä olen joutunut tietoisesti muuttamaan toimintatapojani. En voi enää niin kärkkäästi ottaa kantaa asioihin ja kritisoida, että jokin ei toimi, vaan minun pitää näyttää muille esimerkkiä ja kertoa perustelut päätöksien ja toimintatapojen taustalla.  

FAKTAT:

Antti Patronen, tuotantopäällikkö
s. 1985
Töissä Triuvarella syksystä 2014
Koulutus: Ylioppilas, tietokoneasentaja
Harrastukset: Salibandy ja purjehdus
Perhe: Avovaimo ja koira 

Tykkää ja jaa:

Johanna Rytkönen


Triuvaren tuorein asiantuntijavahvistus on lahtelainen Jarno Mäkelä. Triuvarelle siirtymisen myötä tamperelaistuneen Jarnon löytää laatimasta verkkosuunnitelmia, konfiguroimasta palomuureja ja kytkimiä sekä selvittelemässä niiden vikatilanteita  – tai vaihtoehtoisesti opettamasta työkavereille floss dancea sekä haaveilemassa hitaista aamuista ja nopeista autoista.


1. Mitä teet ensimmäisenä, kun tulet töihin?
Pistän koneen käynnistelemään ja suunnistan itselleni kupin kahvia. Päivä ei lähe kunnolla käyntiin ilman kupposta kuumaa.

2. Mikä on puhelimesi soittoääni?
Joku muumimusiikki, ollut varmaan viimeset 10 vuotta, mutta miksikäs hyvää vaihtamaan. Tosin pidän puhelinta kyllä aina äänettömällä ehkä myös tästä syystä…

3. Mitä biisiä toivot firman saunaillassa?
Paljon hyviä vaihtoehtoja, mutta yksi ehdoton olisi Foo Fighters – Walk. Enkä pelkästään toivoisi vaan laittaisin kyllä soimaan.

4. Ketä kollegaasi ihailet ja miksi?
Triuvarella kyllä ihailee jokaisen kollegan toimintaa, mutta jos olisi pakko valita kaksi niin Jussi Taipale ja Antti Patronen, kavereilla on kadehdittavan kova osaaminen!

5. Mikä on paras elämänohje, jonka olet saanut?
Ainoa epäonnistuminen on se, ettei tekemästään virheestä opi mitään… Tiedän, että kliseinen, mutta hyvä asia sisäistää.

6. Mikä on erikoisin taitosi?
Näitä taitaa löytyä… Erikoisin olisi varmaankin erilaisten esineiden hajottaminen. Tavarat tuppaa ympärillä yleensä menemään palasiksi kun niitä vaan pelkästään katsoo. Ei yleensä hirveän hyödyllinen taito kuitenkaan.

7. Jos elämäsi olisi jokin TV-sarja, mikä se olisi ja miksi?
Eiköhän tämä olisi How I Met Your Mother. Elämä tuppaa olemaan kyllä välillä samantyylistä komediaa…

8. Jos saisit valita yhden supersankarikyvyn, minkä ottaisit?
Ehdottomasti kyvyn hidastaa aikaa! Aamuisin muutama lisäminuutti ei olisi koskaan pahitteeksi ja voisi jopa aloittaa aamun joskus rauhallisesti kahvin äärellä.

9. Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa miljoonan?
Perehtyisin sijoittamiseen vähän tarkemmin. Tietty heittäisin varmasti pitkän reissun kierrellen ympäri maapalloa. Haluaisin kyllä myös päästä testaamaan rata-autoilua sekä F1-autoa, jos tähän olisi mahdollisuus!

10. Jos voisit vaihtaa jonkun kanssa elämää yhdeksi päiväksi, kenen kanssa vaihtaisit ja miksi?
Kimi Räikkönen ja päivä olisi ehdottomasti jokin kisasunnuntai!

Tykkää ja jaa:

Johanna Rytkönen