HUB logistics -konserni ja Triuvare lahjoittivat 10 tietokonetta vähävaraisten perheiden nuorille

ATK-tuki Tampere

Triuvaren ICT-tuessa toimiva Ari-Matias Angeria luovutti koneet Pelastakaa Lapset ry:n Hilkka Pöyliölle. Aluetoimisto toimittaa koneet niitä tarvitseville nuorille.

HUB Logistics -konserni ja Triuvare Oy ovat yhdessä lahjoittaneet Pelastakaa lapset ry:lle ja Hope ry:lle tietokoneita toimitettavaksi vähävaraisten perheiden lapsille. Laitteet ovat HUB logistics -konsernin käytöstä poistuneita yrityskannettavia, joihin Triuvare teki uudelleenasennukset sekä lahjoitti tarvittavat varaosat.

– Kaikki viisi tietokonetta menevät aluetoimiston kautta ensisijaisesti jakoon sijoitetuille lapsille, jotka ovat esimerkiksi aloittamassa lukiota. Meillä on myös erityinen Eväitä elämään -ohjelma, jonka kautta pystymme auttamaan vähävaraisia lapsia. Maksoimme esimerkiksi yhden pojan lukion, jotta hän pääsi kirjoittamaan ylioppilaaksi, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n alueyhdistyksessä toimiva Hilkka Pöyliö.

ATK apu Tampere

Hope ry:ltä lahjoitetut koneet menevät Sari Vilmusen (vas.) ja muiden vapaaehtoisten avulla eteenpäin vähävaraisten perheiden lapsille. Koneita toimittamassa Triuvaren markkinointi- ja viestintäasiantuntija Johanna Rytkönen.

 

 

Koneista viisi toimitettiin Hope ry:n Tampereen alueyhdistykselle. Hope ry:llä on Tampereella vuosittain yli 2 000 akuutisti apua tarvitsevaa perhettä autettavaan. Perheitä päätyy Hopen asiakkaiksi montaa eri reittiä. Osalta menee yrityksen konkurssin mukana koko omaisuus hetkessä, joidenkin perheiden arki taas järkkyy esimerkiksi vakavan sairauden myötä.

– Nämä koneet eivät meillä kauaa ole, vaan menevät pyyntöjen perusteella nopeasti asiakkaille, todennäköisesti syksyllä lukiota aloittaville nuorille. Meille tulee todella vähän elektroniikkaa, joten lahjoitus tulee tarpeeseen, kertoo itsekin IT-alalla toimiva Hopen vapaaehtoinen Sari Vilmunen.

HUB logistics

HUB logistics on logistiikkapalveluyritys, joka kehittää aktiivisesti perinteisiä logistiikkaratkaisuja uusilla palveluinnovaatiolla ja tarjoaa asiakkailleen toimintaa tehostavia logistiikkaratkaisuja ja pakkauspalveluita. HUB logistics –konsernin pääkonttori on Vantaalla. Lue lisää osoitteessa www.hub.fi

GoGo Liikuntakeskus: Kuntosaliketjun arjessa IT-ongelmat voivat pahimmillaan pysäyttää ihmisten liikkumisen

GoGo Liikuntakeskus on tamperelainen perheyritys. GoGo:lla on Tampereella kolme täyden palvelun liikuntakeskusta ja ympäri Suomen kahdeksan GoGo Express -kuntosalia. IT:n rooli on tärkeä liikuntakeskuksen arjessa. Verkkosivujen, toiminnanohjausjärjestelmän ja sähköpostien tulee toimia huomaamattomasti taustalla arkena ja pyhinä. Liikuntakeskusketjun kasvaessa voimakkaasti pitää IT:nkin pysyä kasvun mukana.

– Meillä on todella paljon projekteja ja palveluja, jotka on tehty yhdessä Triuvaren kanssa. Triuvarelta tulee meille esimerkiksi tukipalvelut, sisäverkko ja sähköpostit. Meidän palvelimemme on Triuvaren hallinnassa ja sisäverkko Triuvaren toteuttama. Kaikki verkkosivuihin liittyvät asiat kuten webhotelli tulevat Triuvarelta. Lisäksi Triuvare toimittaa meille laitteita. Meille on tärkeätä, että Triuvare on sen verran joustava, että pystyy nopeasti toimittamaan asioita ja reagoimaan pyyntöihimme. GoGo on 27-vuotias yritys, ja on suuri apu, että Triuvare on päivittämässä meidän toimintatapoja, kertoo Varpu Jänisniemi, GoGo:n Brand Development Manager.

Apua kasvokkain ja etätuen kautta

“Triuvare on palvellut meitä hyvin ystävällisesti ja ollut aina valmis auttamaan. Triuvaresta on jäänyt tehokas, asiallinen ja ystävällinen kuva. Meistä tuntuu, että meitä kuunnellaan.” – Varpu Jänisniemi, Brand Development Manager, GoGo Liikuntakeskus Oy

Jänisniemen mukaan Triuvare on pyrkinyt aktiivisesti kehittämään GoGo:n IT-ympäristöä. Sähköpostit on siirretty Office 365:een, mikä on vähentänyt ongelmia tuntuvasti. Palvelin on siirretty GoGo:n omista tiloista tietoturvallisempaan sijaintiin. Arjen tukitarpeissa GoGo:lla iloitaan erityisesti Triuvaren etätukimahdollisuudesta:

– Meistä on kätevää, että Triuvare pystyy nopeasti ottamaan etäyhteyden meidän tietokoneisiimme ja korjaamaan kaikki meidän ongelmamme etänä. Se on meille iso apu. Se on nopeaa ja helppoa!

GoGo:lla pidetään siitä, että Triuvarella pääsee asioimaan oikeiden ihmisten kanssa. Asiakkuudenhoitomalli ja nopea reagointi saavat kiitosta Jänisniemeltä.

– Me pidämme siitä, että Triuvarella on kasvot ja tiedetään kenelle soittaa. Mielestäni on kiva, että Triuvare on mukava yritys. Yhteisillä tapaamisilla olemme pystyneet puhumaan suoraan. Jos on ollut jotain ongelmia, niin niihin on päästy heti kiinni. Triuvare on palvellut meitä hyvin ystävällisesti ja ollut aina valmis auttamaan. Triuvaresta on jäänyt tehokas, asiallinen ja ystävällinen kuva. Meistä tuntuu, että meitä kuunnellaan, kehuu Jänisniemi.

 

 

 

Triuvarelaisten työtyytyväisyyttä mitattiin kyselyllä

Triuvarella tehtiin alkuvuodesta 2017 ensimmäinen työtyytyväisyyskysely henkilöstölle. Kyselyssä kartoitettiin esimerkiksi työn ja vapaa-ajan suhdetta, työn kuormittavuustekijöitä ja ihannetyöpaikan kriteereitä. Työtyytyväisyyskysely toteutetaan jatkossa vuosittain.

Työntekijöitä kysyttiin muun muassa kolme positiivisinta ja negatiivisinta asiaa työssä. Positiivisella puolella kärkeen ylsivät työpaikan ilmapiiri, oma työnkuva, uuden oppiminen työssä, vapaus sekä työn monipuolisuus. Työn negatiivisissa puolissa hajontaa oli vähemmän. Ylivoimaisesti eniten työntekijät kokivat kuormittavaksi resurssipulan, joka konkretisoituu kiireenä, ajan puutteena ja työn liian suurena määränä suhteessa käytettävissä olevaan aikaan.

– Nämä ovat tyypillisiä haasteita voimakkaasti kasvavassa yrityksessä. Maaliskuussa alkaneella tilikaudella meillä on teemana työn tehostaminen. Haemme ratkaisuja esimerkiksi manuaalisten töiden automatisoinnilla, turhien töiden karsimisella ja työnkuvien selkeyttämisellä, kertoo henkilöstövastaava Annika Heino.

Työmotivaatio on Triuvaren työntekijöillä korkea. Täysin tai lähes samaa mieltä oli 87 % kyselyyn osallistuneista. Asteikolla 1 – 4 väite ”Työmotivaationi on korkea” sai keskiarvon 3,2.

– Vaikka meillä tehdään töitä kiireessä ja kovalla sykkeellä, motivaatio on pysynyt korkealla. Meillä on myös hyvä palkitsemisjärjestelmä. Yrityksen menestys näkyy työntekijöiden tilipussissa. Motivaatio näkyy myös työn laadussa. Motivoituneet ihmiset haluavat, että asiat tulevat tehdyiksi huolella ja tehokkaasti. Pelkkä raha ei myöskään motivoi, pitää olla myös henkistä puolta. Me Triuvarella pyrimme motivoimaan toisiamme antamalla positiivista palautetta palautejärjestelmän kautta, kertoo Heino.

Jopa 73 prosenttia vastanneista oli täysin samaa mieltä väittämästä ”Työni kehittää minua.” Keskiarvo oli 3,7.

– Olemme tästä enemmän kuin iloisia. Olemme onnistuneet siinä, että oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita. Se toimenkuva, mistä kukakin on vastuussa, on tekijälleen kiinnostava, ja ihmiset ovat halukkaita osaamaan ja oppimaan uusia asioita. Panostammekin Triuvarella sekä sisäisiin että ulkoisiin koulutuksiin. Uutta voi oppia myös työtä tekemällä, ja varsinaisen asiaosaamisen lisäksi voi kehittää pehmeitä taitoja. Esimerkiksi ICT-tuessa toimivilla asiakaspalvelutaidot kehittyvät hyvin nopeasti, vaikka asiakaspalvelusta ei olisi aikaisempaa kokemusta. Mitä enemmän tekee, sen paremmin alkaa ymmärtää myös asiakkaan näkökulmaa.

Keskeytykset häiritsevät, mutta tiivis työyhteisö kannustaa

Yksi voimakkaimmin kyselyssä esiin tullut kuormitustekijä on työssä tapahtuvat keskeytykset. Jopa 71 % vastaajista koki, että työtä häiritseviä keskeytyksiä on usein tai aina.

– Tämä oli meillä tiedossa oleva ongelma. Kysely tehtiin aikana, jolloin Takojankadun 12 hengen toimistossamme työskenteli lähes 25 ihmistä. Työtä häiritseviä keskeytyksiä oli paljon, johtuen rajallisista toimitiloista. On mielenkiintoista nähdä, miten vastaukset muuttuvat seuraavaa kyselyä tehdessä, kun olemme muuttaneet kolme kertaa isompiin tiloihin. Nollaan ei keskeytyksiä saada ikinä, koska nykyaikana sähköposti ja pikaviestimet piipittävät jatkuvasti, mutta asianmukaisten työtilojen pitäisi auttaa tässä asiassa, Heino summaa.

Kaikki kyselyyn vastanneet työntekijät arvostavat kuulumistaan Triuvaren työyhteisöön. Täysin samaa mieltä oli 73 % vastaajista. Keskiarvoksi muodostui 3,7.

– Olemme onnistuneet luomaan työyhteisön, jossa jokainen saa olla sellainen kuin on. Työhyvinvointiin tähtääviä toimenpiteitä joudumme kehittämään kasvavan porukan mukana. Kun aikaisemmin riitti, että ostimme olutta ja varasimme mökkiviikonlopun, tarvitaan isommalla porukalla monipuolisempia toimenpiteitä työssä viihtymisen parantamiseksi. Haluamme pitää jatkossakin kiinni hyvästä työyhteisöstä ja siitä, että kaikki työntekijämme voivat olla ylpeitä siitä, että ovat triuvarelaisia! kertoo Heino.

Tarkista nämä 10 asiaa, ennen kuin teet sopimuksen ulkoistetusta IT-palvelusta

ICT-firmojen sopimuksissa on välillä suuriakin eroja. Seuraavan listan avulla tarkistat, ettei omassa sopimuksessasi ole mitään ei-toivottua.

1. Kuinka pitkä ja miten sitova sopimus on? Kannattaa harkita tarkkaan sitoutumista määräaikaiseen sopimukseen. Jos olet vapaa lähtemään koska vaan, on palveluntarjoajalla taatusti motivaatio pitää huolta siitä, että saamasi palvelu on todella asianmukaista, jotta asiakassuhde säilyy. Määräaikaisissa sitovissa sopimuksissa tällaista kannustinta ei automaattisesti synny.

2. Kenelle dokumentaatio kuuluu? Pidä huolta, että palveluntarjoajalle syntyvä dokumentaatio yrityksesi IT-ympäristöstä on yrityksesi omaisuutta. Näin varmistat, että mahdollisessa ristiriitatilanteessa voit halutessasi vaihtaa toimittajaa, eivätkä IT-ympäristösi tiedot jää vanhan toimijan haltuun.

Miten tehdä it-palvelusopimus

3. Mitä rahalla saa? Maksatko pelkästä palveluntarjoajan olemassaolosta, vai saatko rahalle aina työtä vastineeksi?

4. Mitkä ovat todelliset palveluajat? Esimerkiksi 24/7-valvonnasta tai palvelupyyntöjen vastaanottamisesta call centerissä ei tule lisähyötyä, jos ilmenneisiin ongelmiin reagoidaan vasta virka-ajan puitteissa. Mikäli näin on, ei näistä palveluista kannata maksaa ylimääräistä.

5. Sisältyykö sopimukseen päivitystenhallinta ja kuuluuko siihen myös kolmannen osapuolen sovellusten päivitykset (esim. Acrobat Reader, Java)? Päivitystenhallinta tarvitaan, jotta kaikilla organisaatiossa on yhteensopivat ja uusimmat ohjelmaversiot. Näin niistä löytyvät tietoturva-aukot saadaan tukittua nopeasti.

6. Sisältyykö sopimukseen myös mobiililaitteiden hallinta ja käyttäjätuki? Nykyajan älylaitteet ovat tietokoneiden tapaan yhteydessä organisaation tietoihin. On tärkeää, että ne on dokumentoitu, ja että tietoturvasta ja etälukitus- ja etätyhjennysmahdollisuudesta on huolehdittu.

7. Kuuluvatko verkkolaitteiden säännölliset päivitykset hintaan? Palveluntarjoajan tulisi hoitaa verkkolaitteiden päivitykset proaktiivisesti, jotta ongelmia ei ilmene, eli asentaa uudet päivitykset sitä mukaa, kun niitä tulee saataville. Liian usein verkkolaitteet päivitetään vasta siinä vaiheessa, kun on ilmennyt tietoturva-aukko, jota hyökkääjät käyttävät hyväkseen.

8. Tekeekö palveluntarjoaja koneasennukset alusta asti täysin puhtaana, vai käytetäänkö konevalmistajan esiasennettuja versioita, jotka sisältävät tarpeettomia ohjelmistoja eli niin sanottua bloatwarea?

9. Onko hintaan sisältyviä tukipalveluita rajoitettu jollain tavalla? Tarkista, kuuluuko hintaan rajaton määrä tukipalveluja ja tukea myös paikan päällä, vai laskutetaanko tietyn tuntimäärän yli menevistä tukipyynnöistä sekä lähituesta erikseen. Jos hintaan sisältyviä tukipalveluita on rajattu, on riski rikkinäisestä IT-infrasta käytännössä asiakkaalla. Mikäli hintaan sisältyy rajaton määrä tukipalveluita, on palveluntarjoajan etujen mukaista pitää IT-infra niin hyvässä kunnossa, että tukipalveluita ei tarvita.

10. Onko tarjouksen sisältö esitetty selvästi? On tärkeää, että ICT-yritys myyjistä asiantuntijoihin viestii kullekin asiakkaalle sopivalla tavalla. Näin vältytään siltä, ettei kommunikaatio katkeile jatkossakaan tai yhteistyö muutu turhauttavaksi. IT-palveluita ostaakseen ei tarvitse olla itse nörttikielen taitaja.

Etätöissä Euroopassa – miten sujuu asiantuntijatyö Itämeren toiselta laidalta?

Triuvaren ICT-asiantuntija Miikka Mörö on viettänyt viime kuukausina paljon aikaa etätöissä. Jotta puoliso pystyi ottamaan Saksasta saamansa puolen vuoden työtarjouksen vastaan, piti Miikankin neuvotella mahdollisuus suorittaa omat työnsä pitkälti etänä. Etätöiden onnistuminen oli kynnyskysymys Saksaan lähtemiselle.

Triuvarella suhtauduttiin todella hienosti. Esimieheni Toni sanoi heti, että on isompiakin järjestelyjä ratkottavina, kuin töiden onnistuminen etänä, ja kehotti hoitamaan asunnon ja lapsenhoitaja-asiat kuntoon.

atk-tuki etänä

Miikka Mörö on Saksassa ollessaan kollegoihin yhteydessä lähinnä virtuaalisesti. Tämäkin haastattelu hoidettiin Skypen kautta.

Nykyaikainen tiedonhallinta mahdollistaa tiedostoihin ja järjestelmiin kiinni pääsemisen mistä tahansa. Töitä varten Miikan tarvitsikin järjestää vain omat työvälineensä Saksaan ja lapsenhoitaja työpäivien ajaksi. Miikan työhön kuuluu asiakkaiden pääasiassa ICT-ongelmien ratkaisua sekä koulutuksien pitämistä.

– Koulutukset pidetään meillä muutenkin tyypillisesti etänä, joten niiltä osin mikään ei ole muuttunut. Asiakkaille sillä ei ole merkitystä, mistä koulutus fyysisesti tulee. Aikaeroa Saksaan ei ole kuin tunti, eikä se ole vaikuttanut työhön muuta kuin silloin, kun linjoilla on pitänyt olla sovitusti jo ennen kahdeksaa.

Jonkin verran järjestelyjä työtehtäviin Miikan Saksan oleskelut ovat toki vaatineet.

– Täältä on aika pitkä matka lähteä asiakkaan luokse paikan päälle. Sellaiset tehtävät joudun luovuttamaan kollegoiden käsiin. Tällaisia tapauksia on kuitenkin ollut todella vähän, ihan yhden käden sormilla laskettavissa, joissa asiakkaan ongelmia ei ole pystynyt ratkomaan etänä. Välillä myös tarvitsen Triuvaren toimistolta jotain, jolloin joudun pyytämään apua kollegoilta. Suurin ero etätöissä on sosiaalisesti, kun vieressä ei ole työkaveria, jolta pyytää apua tai jonka kanssa keskustella. Valtaosa työpäivän keskusteluista tulee käytyä kirjallisesti Skypessä.

Saksan jaksojen aikana Miikka on oppinut, mikä on etätöissä merkityksellisintä:

– Rutiinit ovat todella tärkeitä. Nousen joka päivä samaan aikaan ja teen työt erikseen sitä varten varatulta työpisteeltä. Näin pystyn erottamaan työn ja vapaa-ajan selkeästi toisistaan. Mielestäni on myös tärkeää ottaa kontaktia kollegoihin, jotta he eivät unohda etätyöntekijän olemassa oloa. Huikkailen joka aamu Skypen välityksellä huomenet Triuvaren tukitiimille, kun aloitan työt.

it-ala etätyö

Etänä voi päästä mukaan myös triuvarelaisten vapaa-ajan puuhiin, kuten ICT-arkkitehtimme Jussi osoittaa. Toki tämän tablettivirityksen kanssa saa olla tarkkana, ettei vahingossa pudota etäkollegaa!

Kokonaisuutena Saksassa vietetty aika on ollut varsin positiivinen kokemus.

– Olen kiitollinen Triuvarelle, että saimme tämän järjestymään! On kiva olla tällä alalla; putkimiehenä tällainen ei olisi mahdollista. Työhöni ei ole juuri vaikuttanut se, että istun parituhatta kilometriä kollegoita etelämpänä.

 

 

 

Maksuton PK-yrityksen tietoturvaopas

Uudessa oppaassamme käymme läpi ne tietoturvan perusasiat, jotka myös jokaisella pienellä ja keskisuurella yrityksellä tulisi olla hallussa. Lisäksi tutustumme erilaisiin teknologioihin ja taktiikoihin, joilla PK-yrityksen tietoturvaa voi edistää. Käsittelemem lyhyesti myös eurooppalaisen tietosuojalainsäädännön vaatimuksia ja sitä, miten teknologian avulla varaudutaan tietosuojalainsäädännön vaatimuksiin. Pääset lataamaan oppaan täältä.

opas PK-yritykse tietoturvaan

Vinkki: Tiedoston liittäminen sähköpostiin suoraan SharePointista

Tallennatko SharePointista tiedoston työpöydällesi, jotta voit liittää sen sähköpostiin? Niin meilläkin moni teki aikaisemmin, mutta ei enää! Oheisesta kuvakaappauksesta opit, miten SharePointissa oleviin tiedostoihin selataan suoraan Outlookin liitä tiedosto -komennosta.

Liitä tiedosto suoraan Sharepointista

Selaa SharePointista haluamaasi tiedostoon. SharePoint hakee oletuksena linkin pilvessä sijaitsevaan tiedostoon. Mikäli olet lähettämässä tiedostoa organisaatiosi ulkopuolelle, klikkaa pienestä nuolesta tiedoston vieressä ja valitse Attach as a copy. Valmis!

liitä tiedosto Sharepointista suoraan

Triuvaren Linux-osaajapohjaa laajennettiin

Triuvaren Linux-osaaminen karttui kesäkuussa. Kuvassa ICT-tuen Mikko Paavola Linuxin pyörteissä.

Viisi Triuvaren asiantuntijaa perehtyi kesäkuussa Linux-ylläpidon perusteisiin. Osaamista haluttiin kartuttaa kerralla useammalle henkilölle, koska Linuxiin liittyvien tehtävien oli huomattu kasautuvan samoille henkilöille, jolloin asiakkaat joutuivat välillä odottamaan palvelua. Koulutukseen oli paljon halukkaita, joista mukaan valikoituivat ICT-tuesta Ossi Koistinen ja Mikko Paavola, asiantuntijoista Juhani Parkkali ja Rauli Saarikangas sekä ICT-arkkitehti Sakari Jokinen.

–  Suurin osa asiakkaistamme käyttää Windows-koneita, joten Linux on ympäristönä monelle uusi ja logiikka erilainen. Koulutuksessa keskityttiin Ubuntu-, Redhat- ja CentOS-käyttöjärjestelmiin, koska asiakkailla on pääsääntöisesti näitä jakeluversioita käytössä. Koulutuksessa perehdyttiin levyjenhallintaan, palvelimienhallintaan, verkkojen hallintaan, verkkoihin, palomuureihin, palveluihin sekä pakettihallintaan, kertoo ICT-arkkitehti Jussi Taipale.

Triuvarelle uusia kompetensseja Microsoftin kumppanuudessa

Triuvare on saavuttanut uusia kompetensseja Microsoftin kumppanuudessa. Kompetenssit ovat osoituksia Triuvaren osaamisen tasosta ja pätevyydestä Microsoftin silmissä. Kompetenssit saavutetaan täyttämällä tiettyjä vaatimuksia, joihin kuuluvat henkilökohtaisten sertifikaattien suorittaminen, asiakkailla käytössä olevat Microsoftin palvelut sekä asiakasreferenssit. Kompetenssit arvioidaan kerran vuodessa.

Uusia kompetensseja Triuvarelle

Triuvare on saavuttanut Microsoftin kumppanuuden kolmella uudella alueella

Uusia kompetenssejamme ovat:
Cloud Platform (Silver)
Messaging (Silver)
Collaboration and Content (Silver)

– Nyt saavutetut kompetenssit kertovat erityisesti Azure-palveluiden, Microsoft Exchangen ja Sharepoint-ympäristön osaamisesta. Olemme ylpeitä uusista kompetensseista, jotka tekevät näkyväksi asiantuntijoidemme osaamisen, kertoo Triuvaren teknologiajohtaja Timi Rantanen.

Triuvare on jo aikaisemmin saavuttanut seuraavat kompetenssit:

Cloud Productivity (Silver)
Datacenter (Silver)
Small and Midmarket Cloud Solutions (Gold)
Devices and Deployment (Gold)
Midmarket Solution Provider (Gold)

Triuvarelle ensimmäinen sija parhaiden työympäristöjen arvioinnissa

Triuvare on saanut ensimmäisen palkinnon työympäristöjen arvioinnissa. Palkinto liittyy Teknologiateollisuuden Työkaari kantaa -hankkeeseen. Triuvare osallistui hankkeeseen kuuluvaan Haastamme-työympäristöarviointiin tietotekniikan palvelualan sarjassa.

Saimme tunnustusta työympäristöstämme

Henkilöstövastaava Annika Heino pokkasi Triuvaren palkinnon

– Yksi syy osallistua oli se, että olemme suunnitelleet uuden Tampereen toimipisteemme omin nokkinemme. Halusimme saada vinkkejä siihen, mitä voimme toimitiloissa parantaa, kun emme itse ole alan eksperttejä, kertoo henkilöstövastaava Annika Heino.

Arviointiin kuului itsearviointi sekä aluehallintoviraston ylitarkastajan kartoitus. Kartoituksessa todettiin, että Triuvarella on työsuojeluun ja ensiapuvalmiuteen kuuluvat asiat kunnossa. Erityiskiitosta saatiin tarkasta työaikakirjausjärjestelmästä, viestinnästä omassa sisäisessä kanavassa Yammerissa sekä ohjeiden ja käytäntöjen kokoamisesta Sharepoint-tiedostokirjastoon. Myös Triuvaren järjestelmät vertaispalautteen antamiseen saivat kiitosta.

– Voitto tuntuu erittäin hyvältä! Lähdemme seuraavalla kerralla tavoittelemaan uudestaan ensimmäistä sijaa. On mukava saada tunnustusta myös yhteisestä toimitilaprojektista ja tietää, että toimitilauudistuksemme on onnistunut. Siitä on ollut meille monta hyötyä, erityisesti työrauhan ja työtyytyväisyyden kasvu.

Yksi palkinnon perusteluista oli alhainen sairaslomaprosentti, vuonna 2016 vain 1,42 %.

– Haluamme jatkaa samaan malliin. Työhyvinvointi ei ole koskaan valmis projekti. Se muuttuu ja elää alan vaatimusten muuttuessa. Uskon, että menestyimme arvioinnissa, koska meillä on avoin vuoropuhelu työntekijöiden kanssa. Me emme vain sanele norsunluutornista, miten hyvinvointi syntyy. Olemme aidosti kysyneet työntekijöiden mielipidettä, kertoo Heino.

Vitto tuli tietotekniika palvelualan sarjassa

Onnelliset voittajat Työkaari kantaa -hankkeen tilaisuudessa Helsingissä 6.6.2017